LEHDISTÖTIEDOTE | 24.9.2026

Suomen valtionvelka:
kuka maksaa
1 300 kilometrin NATO-rajan?
Sota ei ratkaisisi Suomen velkaongelmaa.
Mutta Suomen asema NATO:n ja EU:n
itärajalla avaa toisen taloudellisen kysymyksen: mitkä turvallisuus- ja
infrastruktuurikustannukset ovat Suomen omia - ja mitkä tuottavat hyötyä koko
Euroopalle?
Julkisyhteisöjen velka n.
255,1 mrd. euroa
Velkasuhde 89,8 % BKT:stä (Q1/2026)
NATO-Venäjä-maarajaa Suomessa n. 1 300 km

Väärä kysymys: ratkaisiko sota velan?
Ei. Venäjän hyökkäys Suomeen kasvattaisi hyvin todennäköisesti puolustusmenoja ja
muita julkisia menoja,
häiritsisi tuotantoa ja investointeja
sekä lisäisi valtion rahoitustarvetta.

Mikä olisi
valtiontaloudelle uusi sokki, ei velkaratkaisu?

Kiinnostavampi kysymys syntyy rauhan aikana:
kuinka suuri osa Suomen
turvallisuuden, huoltovarmuuden ja infrastruktuurin kustannuksista
palvelee samalla koko NATO:n ja Euroopan turvallisuutta?

Seuraa rahaa!

Kysymystä voidaan tutkia konkreettisesti hanketasolla.

Tarkasteluun kuuluvat ainakin:
• tiet ja rautatiet Itä- ja Pohjois-Suomessa
• lentokentät ja satamat
• sähkönsiirto, energia- ja tietoliikenneverkot
• varmuusvarastot ja huoltovarmuus
• rajavalvonta ja kyberturvallisuus
• sotilaallinen liikkuvuus ja logistiikka
• puolustusteollisuuden investoinnit
• kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ja kriisinsietokyky

Monet näistä ovat kaksikäyttöinvestointeja: sama tie,
rata,
sähköverkko tai
datayhteys
palvelee normaalia kansantaloutta ja samalla turvallisuutta.

Kuka maksaa - ja kuka hyötyy?
Jokaisesta suuresta turvallisuuteen liittyvästä infrastruktuurihankkeesta pitäisi kysyä viisi asiaa:

1. Mitä hanke maksaa?

2. Kuka sen maksaa - Suomen valtio, kunta, yritykset, EU, NATO-järjestelyt vai muut liittolaiset?

3. Kuka saa hyödyn - Suomi yksin vai laajemmin Pohjoismaat, EU ja NATO?

4. Olisiko investointi tehty ilman muuttunutta turvallisuustilannetta?

5. Kuinka suuri osa
investoinnista lisää samalla Suomen talouden tuotantokykyä?

Suomen velkakeskusteluun toinen kysymys

Suomen julkisesta taloudesta keskustellaan usein kysymällä: mistä voidaan leikata?

Arabia152.fi:n
LAB ehdottaa rinnalle toista tutkimuskysymystä:

Mistä Suomen lasku muodostuu, kuka siitä hyötyy ja kuuluuko koko lasku
Suomelle?

Kysymys ei tarkoita, että Suomen vastuu omasta puolustuksestaan tai julkisesta taloudestaan
voitaisiin siirtää muille.

Tarkoitus on tehdä kustannusten ja hyötyjen jakautuminen näkyväksi.

Hypoteesi, ei johtopäätös
Arabia152.fi ei väitä, että Suomi maksaisi tällä hetkellä liikaa tai liian vähän. Se on tutkittava kysymys.

Lähtöhypoteesi:
Suomen noin 1 300 kilometrin NATO-Venäjä-raja saattaa
synnyttää Suomelle kustannuksia, joiden turvallisuushyödyt jakautuvat
huomattavasti Suomen rajojen ulkopuolelle.

Jos hypoteesi pitää paikkansa, seuraava kysymys on, miten kustannukset tällä hetkellä jakautuvat
Suomen,
EU:n ja
liittolaisten kesken.

Jos hypoteesi ei pidä paikkaansa, sekin on tärkeä tulos.
Valtionvelkaa ei tällöin katsota vain yhtenä suurena lukuna. Katsotaan laskuja ja rahavirtoja:
Kuka tilasi?
Kuka päätti?
Kuka maksoi?
Kuka hyötyi?
Mikä oli kulutusmeno?
Mikä oli investointi?
Mitä Suomi olisi joutunut maksamaan joka
tapauksessa?

Seuraa rahaa.

Siitä alkaa Suomen valtionvelan dekkari tai tutkimus.

Lähteet ja faktapohja:
• Tilastokeskus: julkisyhteisöjen EDP-velka 255,1 mrd. euroa ja 89,8 % BKT:stä vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä.
• Tilastokeskus: julkisen talouden rahoitusasematiedot 2026.
• NATO: Suomen liittyminen NATO:on 4.4.2023 lisäsi NATO:n ja Venäjän yhteistä maarajaa noin 1 300 kilometrillä.